Hengitystie- ja mahatähystykset
Kirjoita alaotsikko tähän

Hengitystietähystys

Jos hevosella on pitkittynyttä yskää, sierainvuotoa tai kuumetta, tehdään sille usein yleistutkimuksen lisäksi hengitysteiden tähystys. Hengitysteiden tähystyksessä tutkitaan ylemmät ja alemmat hengitystiet ja niistä voidaan ottaa näytteitä. Sierainontelot, nielu, kurkunpään toiminta ja henkitorvi tutkitaan aina keuhkoputkien haarautumiskohtaan asti. Tarvittaessa tähystetään myös ilmapussit. Mahdollisen liman määrä ja laatu arvioidaan. Näytteistä voidaan tutkia tulehdussolujen määrää ja bakteerikasvua. Näytteiden avulla päästään kattavaan diagnoosiin ja valitaan oikea hoito. Tähystys tehdään joko rauhoituksessa tai ilman rauhoitusta tutkimuksen syystä ja hevosen luonteesta riippuen.

Hevosen puhkurioireita kutsutaan nykyisin virallisestikin hevosen astmaksi, sillä sairaus muistuttaa ihmisten astmaa. Astma on tyypillisesti vanhojen hevosten ja lieväksi luokiteltu astma nuorten hevosten sairaus. Lievässä astmassa esiintyy heikentynyttä suorituskykyä ja ajoittaista yskää. Hevonen on levossa oireeton. Vakavammassa astmassa ("puhkuri") oireita (yskä, kohonnut hengitystiheys) on myös levossa. Molemmissa astman muodoissa esiintyy hengitysteiden tulehdusta ja lisääntynyttä limaneritystä. 


Kroonista astmaa sairastava hevonen pumppaa hengitystä vatsalihaksillaan. Taudin edetessä esiintyy voimakkaampaa hengitysvaikeutta, laihtumista ja ruokahaluttomuutta. Lievä astma ei välttämättä kehity voimakasoireisemmaksi, krooniseksi astmaksi mutta lievästä astmasta kärsivällä hevosella taudin kehittymisen riski on luonnollisesti suurempi kuin oireettomalla. Kroonisessa astmassa hengitysteissä on tapahtunut palautumattomia muutoksia, kun taas lieväksi astmaksi luokitellussa taudissa muutokset ovat palautuvia. Astmaoireet pahenevat tyypillisesti talvella hevosten viettäessä enemmän aikaa tallissa mutta myös laidunkauteen liittyvää astmamuotoa esiintyy. Kurkunpään toiminnan ongelmat vaikuttavat erityisesti ravihevosten suorituskykyyn, kun vaaditaan maksimaalista hapenottokykyä. Kurkunpään kannuruston toispuoleinen halvaantuminen (ns. hinkukurkku) ja kurkunkannen ja pehmeän kitalaen virheasennot ovat yleisimpiä rakenteellisia ongelmia. Rasitukseen liittyvä keuhkoverenvuoto havaitaan parhaiten tähystyksellä, sillä veri ei välttämättä kulkeudu ylös sieraimiin asti. Keuhkoverenvuoto voidaan nähdä tähystyksessä alkaen 1-1,5 tuntia rasituksen jälkeen.

Hengitysteiden tähystyksiä tehdään myös tallikäynneillä.

Gastroskopia

Mahahaava on yleinen vaiva hevosilla. Eriasteisia mahalaukun haavaumia esiintyy 90 %:lla kilpahevosista ja jopa 66 %:lla urheilu- ja harrastehevosista. Mahahaavaa esiintyy myös varsoilla ja "oloneuvoksilla". Hevosen mahalaukku on kehittynyt jatkuvaa laiduntamista varten ja mahalaukkuun erittyykin suolahappoa jatkuvasti (toisin kuin ihmisellä, jolla happoa erittyy vain syödessä ja syömisen jälkeen).

Jos hevosen maha ehtii tyhjentyä ruokintakertojen välillä, suolahappo voi aiheuttaa vaurioita mahalaukun limakalvolle. Myös rehun korkea hiilihydraattipitoisuus (väkirehut), kova valmennus, treeni tyhjällä mahalla, kuljetukset, muutokset hoitorutiineissa, sairaudet ja tietyt lääkitykset voivat altistaa mahahaavalle.

Hevosen mahalaukussa on kaksi osaa. Ylempi osa on ns. keratinisoitunut osa, jonka pinta muistuttaa ihoa. Alempana on ns. rauhaosa, jossa on suolahappoa ja limaa erittäviä soluja. Mahahaavat muodostuvat yleensä joko ylempään keratinisoituneeseen osaan lähelle näiden kahden osan rajaa tai alemmas rauhasosaan lähelle mahanporttia.
Mahahaavan oireita paljon, mutta helposti tunnistettavissa ovat alentunut suorituskyky, haluttomuus, hampaiden narskuttelu, laihtuminen, ruokahaluttomuus, huono karvapeite sekä ähky. Hevonen voi olla myös oireeton.

Mahahaava todetaan mahalaukun tähystyksellä. Hevonen paastotetaan ennen tähystystä 16 tunnin ajan, jotta mahalaukku on tutkittaessa tyhjä. Jos hevonen syö paastotessaan alusiaan, sille laitetaan kuonokoppa. Vettä ei anneta enää tutkimuspäivän aamuna. Tähystys suoritetaan rauhoituksessa viemällä pitkä tähystin sieraimen kautta mahalaukkuun. Tähystyksen jälkeen hevosen tulee olla syömättä vielä kahden tunnin ajan, jotta se ehtii herätä rauhoituksesta. Sen jälkeen ruokaa annetaan aluksi pieniä määriä kerrallaan ja huolehditaan riittävästä juomisesta.